Treenien tulosten ulosmittaus tapahtui 14.1. ja kuten otsikosta saattaa päätellä, tavoitetta en saavuttanut. Tässä tekstissä pohdintaa ja selittelyä tapahtuneesta ja mietintöjä jatkosta.

Syksyn treenasin Juoksija-lehdestä löytyneellä Ensio Hakalan ohjelmalla ”Cooper kovaa 3500m”. Tavoite kunnianhimoinen, varsinkin kun nopeus ei ole ollut oma valttini, vaan suhteessa tasoni nousee matkan pidentyessä eli pystyn pitämään samaa suhteellisen reipasta tahtia pitkän matkan, mutta huippunopeudeksi toivomisen varaa. Aiempi Cooperin testin tulos on armeijasta 3340m 14 vuoden takaa hieman arveluttavasti mitatulla radalla eli tulokseen voi suhtautua epäilevästi.

Treenit sujuivat hyvin ja kuten aiemmin kirjoitin, niissä on saatu maistella yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Treenit onnistuivat vauhtien puolesta kuten ohjelmoitu, mutta silti varsinainen testi jännitti, sillä sen verran kovaa kyytiä 3.25 min/km on. Testipäiväksi vähän yllättäen valikoitui 14.1. Pirkkahallin aukioloaikojen vuoksi (messujen takia sulkeutuu yleisurheilijoilta melkein kolmeksi viikoksi). Seuraava vaihtoehto olisi ollut helmikuun lopulla. Varsinainen herkistely jäi tekemättä nopeutuneen aikataulun vuoksi. Testi luonnollisesti illalla 21.30.

Edeltäneellä viikolla flunssaoireita ja aamulla vielä töihin lähtiessä Burana suuhun ja nenäsuihkeet nenään ja ajatus, että jää testi tekemättä varsinkin kun leposyke ja HRV näyttivät punaista valoa. Päivän mittaan vointi tuntui vähän kohentuvan ja uusi HRV-testi näytti vähän parempaa. Alkulämmittely kotona trainerilla pyörää polkien ja sitten myöhäisillaksi hallille. Alkuverkassa vielä toiveikas olo.

Paukusta matkaan tavoitevauhtia ja jo ensimmäisellä satasella jaloissa kumma olo. Päätin painaa tavoitevauhtia siitä huolimatta ja noin viiden minuutin kohdalla oli jo melkoisen selvää, että tavoitteeseen en varmaankaan pääse. Minuuttia myöhemmin makasin jo radan sivussa, keuhkot löivät täysin kiinni ja juoksu jysähti kuin seinään. Harmitti ja ärsytti. Harmittaa ja ärsyttää vieläkin, henkisesti parempi lopputulos olisi ollut jättää menemättä puolikuntoisena ja yrittää paremmassa voinnissa.

Jossittelua vielä epäonnistumisesta. Ortostaattisessa testissä mitattu HRV seisten pohjalukemissa ja samoin testissä sykkeen selvästi koholla viitaten huonoon palautumiseen/akuuttiin sairasteluun. Näin retrospektiivisesti selkeästi heikoin päivä tammikuussa testin tekemiseen. Suunnitteilla on uusi yritys mahdollisesti helmikuussa. Tiukasta cooperin testiin tähtäävästä ohjelmasta nyt tarkoituksena siirtyä enemmän hieman pidempiä matkoja palvelevaan treeniin. Juoksutekniikkaa ja hermotusta kehittävät sprinttitreenit, tonnin vedot (vaihdellen vähän yli ja ali) sekä pitkä lenkki kuuluisivat jossain määrin ohjelmaan eli aika peruspilareille juoksukuntoa rakennetaan. Lisäksi tietysti mahdollisuuksien mukana kevyempiä lenkkejä.